Alueen ja yritysten edunvalvonta on yhteistyötä

Tulevaisuudessa tässä voi sijaita Tampereen keskusareena. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kannattaa Kansi ja Areena -hanketta ja rautatieaseman kehittämistä. Liikenneyhteyksiä pitää parantaa Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän suuntiin.

Tampereen kauppakamari haluaa kaupunkiin poikkitieteellisen yliopiston ja mainiot liikenneyhteydet. Kauppakamarin toimitusjohtaja näkee historiassa syyn siihen, että nyt on katsottava tulevaisuuteen.

Koulutuspolitiikka ja kasvukäytävä – nämä ovat tällä hetkellä talouselämän kannalta tärkeitä asioita Pirkanmaalla, kertoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Kauppakamari on yritysten edunvalvontaorganisaatio. Eskelinen korostaa, että Tampereen seudun edunvalvonta on yhteistyötä. Kauppakamari pitää tiiviisti yhteyttä muun muassa Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän, Pirkanmaan Yrittäjien ja pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa.

– Tarjoamme yksityiselle ja julkiselle sektorille mahdollisuuden kohdata ja kehittää sekä omia toimintojaan että yhteistä toimintaa, Eskelinen selittää.

Muutoksia koulutukseen

Antti Eskelinen kehittäisi Tampereen seutua toteuttamalla Tampere3-hankkeen ja uudistamalla toisen asteen koulutusta.

Tampere3-hankkeessa Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu suunnittelevat yhteistyön tiivistämistä ja uuden yliopiston perustamista. Painottaakseen hankkeen merkitystä Eskelinen palaa 1970-luvulle.

– Teollisuuskaupungit Kemi, Kotka ja Tampere painivat tuolloin samassa sarjassa. Muut ovat satamakaupunkeja, mutta silti Tampere on selviytynyt voittajana, Eskelinen huomauttaa.

Hän perustelee kehitystä kehumalla tamperelaisia yliopistoja ja ammattikorkeakoulua, jotka ovat vetovoimaisia oppilaitoksia. Nyt on kuitenkin jo mietittävä 10–20 vuoden päähän.

– Tampere3:n pitää olla sisällöllinen uudistus, joka palvelee sekä opiskelijoita että tulevaisuuden työelämää. Muutoksen seurauksena tapahtuu hallinnollinen uudistus eikä päinvastoin, Eskelinen linjaa.

– Mikäli haluamme, että seudulla on valmistavan teollisuuden klusteri, on lisäksi mietittävä, mitä muutoksia toisen asteen koulutukseen pitää tehdä.

Eskelinen arvostaa erityisesti Sastamalan koulutuskuntayhtymän Saskyn toimintaa.

– Sasky on nostanut yritysten ja oppilaitoksen yhteistyön uudelle tasolle. Toimintamallia voitaisiin käyttää myös Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa, mutta tilaaja-tuottajamalli on tuonut Treduun epämääräisen johtamisen mallin. Se estää Tredun järkevän kehittämisen, Eskelinen kritisoi.

Liikenneyhteydet kuntoon

Liike-elämälle tärkeä on myös vahva Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-kasvukäytävä, mikä pitäisi huomioida maakunnan liikenneratkaisuissa, maankäytössä ja kaavoituksessa.

– Kahden vahvan toimijan väliin muodostuu kasvukäytävä, jos kulkuyhteydet ovat hyvät, sanoo Antti Eskelinen.

Hän huomauttaa, että Tampere–Helsinki-moottiritietä ja nopeaa junayhteyttä sekä Tampere–Pirkkalan lentoasemaa ja Tampereen ohikulkuteitä pidetään usein itsestäänselvyytenä, mutta niitä edelsi pitkä liike-elämän edunvalvontatyö.

Eskelisen mielestä liikenneyhteyksiä pitää jatkossa parantaa Tampereelta Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän suuntiin, jotta kaupunkikolmikko pääsee kasvukäytävän vaikutusalueeseen. Lisäksi Tampereen seutu voisi hyötyä aktiivisesta lähijunaliikenteestä.

– Liikenneratkaisujen suunnittelun pohjana on oltava työssäkäyntialue, eivät kuntarajat. Maailmalla ihmismassoja kootaan esimerkiksi kaavoituksen avulla ja kuljetetaan tehokkaasti kaupunkikeskuksiin. Voisiko tämä olla Tampereen seudun tulevaisuus? Miksipä ei.

Tampereen kauppakamari

  • Perustettu vuonna 1918
  • Toiminta määritellään kauppakamarilaissa
  • Jäsenyrityksiä ja -yhteisöjä 1740
  • Valiokuntia 10, luottamushenkilöitä 300
  • Työntekijöitä 12
  • Liikevaihto noin 2 miljoonaa: tuotoista jäsenmaksuista 770 000 euroa, koulutuksista 820 000 euroa, tiedontuotannosta 300 000 euroa

Vieraile verkkosivuillamme http://www.tampere.chamber.fi/