Jääkiekon legenda luottaa henkisen valmennuksen apuun

Kiekkoilijan haaveet mestaruudesta tai pelipaikasta NHL:ssä voivat toteutua, kun sekä kroppa että mieli ovat kunnossa.

Jääkiekossa lähes kaiken nähnyt Veli-Pekka Ketola oli Nuorten Leijonien joukkueenjohtajana, kun alle 20-vuotiaat kiekkoilijat nousivat maailmanmestareiksi. Joukkueen menestystä siivitti henkinen valmennus.

-Henkinen valmennus yhdistää joukkuetta, kiteyttää jääkiekkolegenda Veli-Pekka Ketola mentaalivalmennuksen merkityksen.

Ketola oli Nuorten Leijonien joukkueenjohtajana voittamassa jääkiekon MM-kultaa viime vuodenvaihteen kotikisoissa Helsingissä. Samalla hän oli seuraamassa läheltä joukkueensa saamaa mentaalivalmennusta.

-En ollut aiemmin nähnyt joukkueessa tällaista henkistä valmennusta, jota Nuorten Leijonien U20:ssä oli tarjolla.

Ketolan mukaan loistava ja hyvä henkinen valmennus oli yksi tärkeä osa maailmanmestaruuden saavuttamisessa ja joukkueen kasvamisessa voittajaksi.

- Opimme tuntemaan toisemme ja tietämään, miten kukin reagoi missäkin tilanteessa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että se oli merkittävä apu kultamitalin saamisessa.

Paljon urheilijaelämää nähnyt konkarikiekkoilija tuntee nuorten pelaajien kohtaamat vaikeudet.

-Kun nuori kiekkoilija pääsee tekemään ensivetojaan SM-liigaan, hän kohtaa juuri siinä vaiheessa elämäänsä monenlaisia vaikeuksia, suuriakin. Niitä tulee vastaan niin harjoittelussa kuin elämässä muutenkin.

-Siinä elämänvaiheessa mukana ovat äiti, isä, kaverit ja monet muut neuvojat. Elämään tulevat lisäksi mukaan rakkaus ja raha-asiat.

-Kaikilla on suuret tavoitteet. Samaan aikaan pitäisi pystyä suorittamaan monia asioita ja selviytymään elämän tuomien monien vaikeuksien seassa.

Ketolan mukaan nuori tarvitsee ohjausta ihan olemiseen ja elämiseen aina unesta ja ravinnosta alkaen.

-Kun jääkiekossa kaverit pääsevät 15-16-vuotiaina nuorten maajoukkueeseen, heillä kaikilla on selvä tavoite, ja se on tietysti NHL.

-Silloin tarvitaan alan ammattilaisia, ihmisiä, jotka pystyvät aidosti neuvomaan ja ikään kuin laittamaan junan raiteilleen kulkemaan kohti päämäärää.

-Ei voi kiistää sitä, etteikö henkinen valmennus olisi yhtä tärkeä asia kuin fyysinen valmennus. Toivonkin, että kaikki nuoret pääsevät jossakin vaiheessa ja jossakin muodossa tällaisen valmennuksen piiriin, koska pidän sitä erittäin tärkeänä.

-Samalla toivon, että kaikki valmentajat ottaisivat tämän avun vastaan, koska tiedän, että siitä on todella suuri apu.

”Silloin tarvitaan alan ammattilaisia, ihmisiä, jotka pystyvät aidosti neuvomaan ja ikään kuin laittamaan junan raiteilleen kulkemaan kohti päämäärää.”

 

GALLUP

Mikä merkitys on henkisellä valmennuksella?

Jyri Marttinen, puolustaja

Helpottanut myös parisuhdetta

”Henkinen valmennus on opettanut tunnistamaan itsensä ja ymmärtämään sen, miten itse toimii. Kun stressitilanteissa tuntee itsensä, osaa myös paremmin hallita tilanteen ja tietää, miten toimia. Myös muille on saanut viestin menemään paremmin perille. Nuorten valmennuksessa siitä on ollut minulle apua. Kun tietää, miten kukin toimii, osaa paremmin myös auttaa. Se on myös helpottanut parisuhdetta.”

 

Aleksi Saarela, keskushyökkääjä

Luuleminen ei auta

”Ihan kaikesta on ollut oikeasti apua. Olen oppinut miettimään asioita eri kulmista ja myös joutunut myöntämään itselleni, että luuleminen ei auta. Negatiiviset ajatukset olen oppinut kääntämään jopa voimavaraksi tai sitten pystynyt täysin sivuuttamaan asian. Eräässä valmennuksessa oli esillä tavoitteiden asettaminen ja niiden sanominen ääneen tai kirjoittaminen paperille. Sen jälkeen kotona kirjoitin lapulle, että teen tänä vuonna vielä 20 maalia. No, se saavutettiin!”

 

Antti Raanta, maalivahti

Sain ajatukseni hallintaan

”Oli kyllä hienoa huomata miten paljon oppi itsestään. Varmasti yksi syy siihen, että olen tänne NHL:ään asti päässyt, oli siinä, että sai ajatukset hallintaan. Kaikki sellainen, mihin ei pysty vaikuttamaan, on pikku hiljaa jäänyt pois. Turha sellaisia on miettiä. Hengitysmetodia käytin ennen viime peliä. Varasin siihen viisi minuuttia, ennen kuin aloin pukemaan varusteita. Jotenkin siinä rentoutui huomattavasti ja negatiiviset ajatukset katosivat.”

 

Karri Kivi, valmentaja

Erilaisuuden ymmärtämiseen

”Henkisen valmennuksen parasta antia on erilaisuuden ymmärtäminen ja sen hyväksyminen. Myös omien tapojen kyseenalaistamisessa ja oman tien löytämisessä on apu tarpeen.”

 

Jukka Hirsimäki, toimitusjohtaja

Lisäresurssi tuloksen tekemiseen

”Ammattilaisurheilussa perusedellytys on olla fyysisesti huippukunnossa ympäri vuoden. Varsinkin tiukoissa kilpailutilanteissa mentaaliominaisuudet korostuvat. Jos halutaan menestyä, joukkueen vahvasta mentaalista otetaan lisäresurssia tuloksen tekemiseen. Pelaajakohtaisesti pelaajia autetaan parempaan suoritukseen ja käsittelemään paineita. Olemme tehneet yhteistyötä Opteamin kanssa usean vuoden ajan. Kun saman kumppanin kanssa tehdään asioita, historia kulkee mukana, eikä aina tarvitse palata lähtöruutuun. Näen sen lisäarvona.”

 

OPTEAM

  • Mentaalivalmennuksen eli henkisen valmennuksen tavoitteena on auttaa joko urheilijoita löytämään itsestään ne henkiset voimavarat, joiden avulla he kykenevät parhaimpaan suoritukseensa tai auttaa valmentajia johtamaan joukkuetta/urheilijaa parhaalla tavalla.
  • Valmennuksessa voidaan harjoitella mm. paineensietokyvyn kasvattamista, keskittymiskyvyn parantamista, pettymysten käsittelyä tai minäkuvan kehittämistä.
  • Valmennus on aina tavoitteellista ja ratkaisukeskeistä. Se räätälöidään joukkueen tai yksilön tarpeisiin sopivaksi käyttäen ryhmä- ja yksilötapaamisia.
  • Opteamin mentaalivalmennuksen tiimissä on osaamista mm. urheiluvalmennuksesta, psykologista, ratkaisukeskeisyydestä, mindfulnessista ja esimiesvalmentamisesta.
  • Opteamin Melina Niemen tiimi valmentaa Porin Ässiä (2011 alkaen), Nuoria Leijonia (2014, 2016, 2017) sekä tulevalla kaudella Tampereen Ilvestä.
  • Ota yhteyttä: melina.niemi@opteam.fi tai hippu.pintila@opteam.fi

___________________

 

KOLUMNI

Mikko Viitanen sylissään lapset Ida ja Kalle.

Mikko Viitanen:

Määrittelin menetystäni työmäärällä ja rasituksella

Omalla pelaajaurallani löysin mentaalivalmennuksen ja henkisen kehittämisen taidot vasta urani loppuvaiheessa. Olin lapsesta asti määritellyt omaa menestystäni urheilijana ja ihmisenä pelkästään työmäärän ja fyysisen rasituksen perusteella.

Epäonnistumisia kohdatessani ja kehitykseni pysähtyessä oli itselläni aina ainoastaan yksi ratkaisu ongelmiini: rankaista itseäni fyysisesti ja harjoitella vielä enemmän.

Kehitys pysähtyi, tuli loukkaantumisia, motivaatio-ongelmia urheilussa ja siviilissä. Epäonnistumisen pelko oli läsnä koko ajan.

Lopullinen pohjalla käynti tapahtui kesällä 2011. Olin ilman sopimusta, ja tulevaisuus oli täysin hämärän peitossa.

Muutos alkoi lokakuussa 2011. Minua pyydettiin palaamaan JYPin joukkueeseen, jossa olin pelannut kolme edellistä kautta. Sovimme alustavasti kuukauden sopimuksesta.

Viikko ennen kuukauden sopimukseni päättymistä oli ottelu, joka meni itseltäni täysin penkin alle. Seuraavana päivänä soitin agentilleni ja isälleni. Ilmoitin lopettavani. Molemmat puhuivat minut ympäri perumaan päätökseni.

Muutama päivä puheluiden jälkeen pidimme joukkueen kanssa ryhmäytymispalaverin. Kun kuuntelin muiden tarinoita, samalla kirjoittelin itselleni ylös, mitkä arvot ovat omassa elämässäni tärkeitä: rakkaus, rehellisyys ja työnteko.

Joukkueen edessä esiintyminen ja omasta arvomaailmastani kertominen oli kokemus, jonka muistan vieläkin. Kukaan ei nauranut eikä arvostellut, vaan minut hyväksyttiin sellaisena kuin olen. Halusin katsoa tämän matkan loppuun asti.

Aloin ajatella itseäni ja suorittamistani enemmän psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa keho ja mieli yhdistyvät ja jossa kumpikaan ominaisuus ei voi olla vahva ilman toista.

Se, mitä tunnet ja ajattelet ennen urheilusuoritusta tai työpäivää, on harjoiteltavissa samalla tavalla kuin fyysistä kuntoa voi parantaa esimerkiksi lenkkeilyllä.

Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen jälkeen korjaustyöt voivat alkaa. Prosessi ei kuitenkaan välttämättä käynnisty itsestään, ja tällöin saatat tarvita ulkopuolista apua heikkouksien tunnistamisessa.

Suosikkisanonnassani kiteytyvät urani alkuvaiheen ongelmat, joiden kanssa joudun työskentelemään edelleen päivittäin:

”I've had a lot of worries in my life, most of which never happened” (Elämässäni on ollut runsaasti huolia, joista useimmat eivät koskaan toteutuneet/Mark Twain).

___________________

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattijääkiekkoilija, joka on pelannut jääkiekkoa sekä ulkomailla että kotimaassa kaikkiaan 15 vuotta.