Teknologiaan ja innovaatioihin uskovat yritykset palauttavat tuotantoaan Suomeen

"Pirkanmaan ja koko Suomen on oltava paikka, jossa yritykset voivat oppia, kehittyä ja kehittää tuotteitaan”

Professori Jussi Heikkilän viesti suomalaiselle yhteiskunnalle on poikkeuksellisen vaikeasta taloustilanteesta huolimatta optimistinen. Vaikka tuotantoa lähtee, sitä myös palaa merkittävässä määrin.

44 prosenttia tuoreeseen tutkimukseen vastanneista yrityksistä arvioi, että siirtää seuraavien kahden vuoden aikana tuotantoaan pois Suomesta. Joko on aika viimeisen sammuttaa valot suomalaisen teollisuuden tuotantolaitoksissa?

- Tilanteen voi nähdä synkkänä, mutta se ei ole koko kuva. Tuotantoa kyllä menee enemmän pois kuin palaa, mutta on olemassa merkittävä joukko yrityksiä, jotka palauttavat tuotantoa Suomeen, sanoo tutkimusta vetänyt professori Jussi Heikkilä Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitokselta.

Tutkimukseen vastanneista 23 prosenttia arvioi kotiuttavansa tuotantoa Suomeen seuraavien kahden vuoden aikana. Osa on jo palauttanutkin. Koko Suomessa 13 prosenttia ja Pirkanmaalla noin 15 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ilmoitti palauttaneensa viimeisten viiden vuoden aikana tuotantoa Suomeen. Tuotantoa takaisin saaneiden alueiden joukossa Pirkanmaa oli toisena Uudenmaan jälkeen, yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan kanssa. Mielenkiintoinen kysymys on, millaiset yritykset tänne palaavat ja miksi.

Osa palaa, osa jää

Erityisen aktiivinen tuotannon siirtopohdinnoissa on Pirkanmaalle ominainen raskas kone- ja metalliteollisuus. Kun lopputuote on iso, on markkinoiden sijainnilla suuri merkitys, pitkien matkojen kuljetuksella on hintansa. Palaajilla on muutama yhteinen piirre. Niillä on tehtaita selkeästi useammissa maissa kuin niillä, jotka eivät palauta tuotantoa. Tyypillistä onkin se, että osa tuotannosta palaa Suomeen ja osa jää ulkomaille. Se kertoo siitä, että yritykset pohtivat aktiivisesti, mitä kannattaa tuottaa missäkin maassa ja tuotantolaitoksessa.

Tuotannon palauttamista Suomeen yritykset perustelivat muun muassa joustavuudella, laadulla ja logistiikkakustannuksilla. Lisäksi tärkeässä roolissa ovat osaamispohjaiset tekijät: teknologian, tiedon ja osaamisen saatavuus sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen läheisyys tuotannon kanssa.

- Haasteena on luoda sellainen ympäristö, missä korkeaa arvonlisää tuottavat yritykset haluavat harjoittaa ainakin osan tuotannollisesta toiminnastaan. Pirkanmaan ja koko Suomen on oltava paikka, jossa yritykset voivat oppia, kehittyä ja kehittää tuotteitaan, toteaa Heikkilä.

Yhteistyö korostuu

Siinä Pirkanmaalla on valttikortti, sillä juuri teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehitykseen liittyvissä kysymyksissä TTY tukee yrityksiä. Lisäksi se on koko olemassa olonsa ajan profiloitunut yritysyhteistyötä ja tuotekehitystä tekeväksi yliopistoksi. Heikkilä näkisi mielellään profiilin vahvistuvan entisestään tulevaisuudessa. Kun tyypillisimmin Suomeen palaa monimutkainen, teknologia- ja innovaatiointensiivinen korkean jalostusarvon tuotanto, on vahva tutkimusosaaminen ja yritysyhteistyö koko maakunnan etu.

Tutkimuksen mukaan palaajien joukossa oli esimerkiksi uusiin materiaali- ja prosessiteknologioihin perustuviin innovaatioihin panostavia yrityksiä.

- Se oli hieno huomata. Tuotantoa palauttavissa on paljon sellaisia yrityksiä, jotka uskovat teknologian kehitykseen ja siihen, että Suomi on teknologiayritykselle hyvä paikka sijaita.

Siirtojen tahti kiihtyy

Tuotannon liikkuminen rajojen yli on tullut jäädäkseen, ja se näyttää kiihtyvän. Työvoimavaltainen volyymituotanto valuu Suomesta ulos.

- Yritykset arvioivat siirtävänsä seuraavien kahden vuoden aikana tuotantoa ulos 1,5 kertaa enemmän kuin viimeisten viiden vuoden aikana. Toisaalta yritykset kuitenkin ilmoittivat, että aikovat palauttaa tuotantoa Suomeen melkein 2 kertaa enemmän kuin viimeisten viiden vuoden aikana, Heikkilä toteaa.

Hänen viestinsä suomalaiselle yhteiskunnalle on poikkeuksellisen vaikeasta taloustilanteesta huolimatta optimistinen.

- Tuotantoa palaa merkittävässä määrin. Siihen pitää uskoa ja vahvistaa niitä tekijöitä, jotka saavat yritykset haluamaan suunnata teknologia- ja innovaatiointensiivistä tuotantoaan tänne.

Yksi tärkeimmistä keinoista on yhteistyön vahvistaminen entisestään niin, että teknologiaa, osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä on tarjolla yritysten tarpeisiin. Silloin tulevaisuuteen katsovat yritykset palaavat ja sytyttävät valot tuotantolaitoksiin.

 


Mikä tutkimus?

Tuotannon siirrot
Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksella tutkittiin Suomessa sijaitsevien yritysten tuotannon sijaintipäätöksiä.

30 prosenttia vastanneista yrityksistä oli siirtänyt tuotantoa pysyvästi pois Suomesta viimeisten viiden vuoden aikana. 44 prosenttia aikoo siirtää tuotantoa muualle tulevien kahden vuoden aikana.
Suomeen tuotantoa oli kotiuttanut 13 prosenttia ja sitä suunnittelee 23 prosenttia vastaajista.
Tuotannon pois siirtämisessä painoivat työvoimakustannukset ja muut kustannukset, mikä kertoo Suomen kustannuskilpailukyvyn ongelmista. Palauttamiseen houkuttelivat joustavuus, laatu, luotettavuus, logistiikkakustannukset ja teknologian, osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen saatavuus lähellä tuotantoa.
Tutkimuksessa tehtiin yllättävä havainto siitä, mihin tuotantoa siirtyy: Kiina oli kohteista vasta kolmantena. Itä-Eurooppa oli selvä ykkönen, ja myös Länsi-Eurooppa tuli ennen Kiinaa.

Näin edetään
Tutkimus kuuluu vuosina 2015-2016 toteutettavaan Reshoring of Manufacturing (ROaMING) – Disruptive Innovations, Business Ecosystems and Performance Information as Key Enablers -tutkimusprojektiin.
Seuraavaksi tuloksia vertaillaan Ruotsin ja Tanskan kanssa. Jo ennalta tiedetään, että Ruotsiin palaa enemmän tuotantoa kuin Suomeen.

- Ruotsalaiset teollisuusyritykset näyttävät uskovan tuotantoon kotimaassa, ja kotimaan tarjoamaan tukeen tuotannolle enemmän kuin Suomessa. Tätä täytyy analysoida enemmän, sanoo professori Jussi Heikkilä.

Tampereen teknillisessä yliopistossa järjestetään 15.2.2016 Palaako tuotanto takaisin? -seminaari. Lisätiedot täältä: http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/


Tule käymään kampuksella!

Tampereen teknillisessä yliopistossa vietetään perinteistä TTY-viikkoa 8.-13.2.2016. Viikolla on ohjelmaa myös yliopiston yrityskumppaneille ja alumneille.

Juhlaluennot:

Professori Jussi Heikkilä on yksi kahdeksasta uudesta professorista, jotka pitävät juhlaluentonsa 8.2.2016. Juhlaluennoilla vastanimitetyt professorit esittelevät alojensa tulevaisuudennäkymiä ja uusimpia tuulia. Katso ohjelma www.tut.fi/juhlaluennot

Muuta ohjelmaa TTY-viikolla:

  • TTY tutuksi – tutkimuksen uudet suuntaukset ja yhteistyön monet mahdollisuudet -yritystapahtuma tiistaina
  • Tutustumiskierroksia uudessa Kampusareenassa torstaina iltapäivällä
  • Akateemisen kyykän MM-kilpailut kampuksella lauantaina

TTY-viikon ohjelma yliopiston verkkosivuilla www.tut.fi. Tervetuloa!